”Sarvipäinen” Mooses

Kuva: Inkivääri tattoo & art
Teksti kuvassa: Käännösmenetelmät             

Eurooppalaiset keskiajan taiteilijat kuvasivat Mooseksen, yhden Vanhan testamentin tärkeimmistä profeetoista ja Tooran kirjoittajan, maalauksissa ja veistoksissa usein iäkkäänä ja partasuisena miehenä, jolla on isot sarvet päässään. Näin oli vuoteen 1592 saakka, jolloin paavin neuvosto Trentossa myönsi virallisesti, että alkuperäisen kirjoituksen mukaan Mooses astui alas Siinainvuorelta säteilevänä, ei sarvipäisenä.

Uskotaan, että sarvet ilmestyivät Mooseksen päähän Pyhän Hieronymuksen, kääntäjien suojelupyhimyksen, tekemässä Raamatun latinankielisessä käännöksessä olleen epätarkkuuden vuoksi. Hieronymuksen käännös sai Vulgata-nimen 1500-luvulla ja siitä tuli normatiivinen latinankielinen teksti – ja samalla lähdeteksti monelle myöhemmälle Raamatun kansankieliselle käännökselle. Kaikissa näissä käännöksissä esiintyy sama, tunnetuksi tullut tulkinnanvarainen kohta, minkä vuoksi Mooses kuvattiin sarvipäisenä vuosisatojen ajan.

Käännöksen kiistanalaisessa kohdassa (2. Moos. 34:29) kerrotaan Mooseksen astuneen alas Siinainvuorelta:  ”Ja kun Mooses astui alas Siinain vuorelta ja hänellä vuorelta alas astuessaan oli kädessänsä kaksi laintaulua, tietämättä, että hänen kasvonsa olivat tulleet sarvekkaiksi hänen puhuessaan Herran kanssa.” Pyhän kirjan alkuperäisessä tekstissä käytetään muinaisheprean sanaa ”qrn”. Koska seemiläisissä kielissä ei käytetä vokaaleja kirjakielessä, sana voidaan lukea muutamalla eri tavalla: ”qeren” – sarvi, ”qeren” – säde, ”qaran” – loisti, säteili. Aikoinaan Pyhä Hieronymus käänsi sanan sarvekkaaksi, mutta uusimmissa Raamatun käännöksissä sarvet ovat vaihtuneet valonsäteiksi, mikä vaikutti myöhempiin kuvauksiin Mooseksesta: ”Ja kun Mooses astui alas Siinain vuorelta ja hänellä vuorelta alas astuessaan oli kädessänsä kaksi laintaulua, ei hän tiennyt, että hänen kasvojensa iho oli tullut säteileväksi hänen puhuessaan Herran kanssa.”

01.03.2021, 19:11